Tutkintoja koskevaa tutkimusyhteistyötä

Ilmat alkavat kylmenemään, vaikka aurinko lämmittää päivällä vielä mukavasti ja lämpötila voi olla yli 20 astetta. Iltaisin pyöräillessä ovat hansikkaat välillä tarpeen. Huomasin vajaa viikko sitten, että olin pyöräillyt täällä reilun 4 viikon aikana (se aika, jonka olin ollut DC:ssä, enkä matkoilla) noin 110 mailia Capitol Bikesharen polkupyörille. Toivottavasti tänne ei tule – eikä pitäisi tulla – lunta ennen poislähtöäni, jotta voin jatkaa pyöräilyä loppuun asti.

Minulla oli tilaisuus osallistua Sub-Bacc Research Networkin (tutkijaverkosto) Workcred Meetingiin.

Se pidettiin ANSI Offices’ssa (American National Standard Institute). Keskustelun aiheena olivat meneillään olevat ja suunnitteilla olevat tutkimukset, joita tehdään tutkintojen ympärillä. Erilaisten tutkintojen, sertifikaattien ja arvosanojen kenttä on Yhdysvalloissa kirjava ja sekava.

Kokoukseen osallistuneiden tutkijoiden joukko oli vaikuttava. Tutkijoita oli eri yliopistoista, Georgetown University, Harward University ja George Washington University sekä eri järjestöistä ja itsenäisistä tutkimuslaitoksista. Ajattelin ensin, että onko minulla mitään annettavaa tälle porukalle vai olenko vain kuuntelija. Mutta keskustelun edetessä huomasin, että voin hyvin tuoda keskusteluun suomalaisia toimintamalleja ja ratkaisuja. Oli mielenkiintoista havaita, miten kaukana – sille on tietysti syynsä – Yhdysvallat tulee Suomea perässä tutkintoasioissa. Vaikka aihe ei varsinaisesti liity projektityöhöni, oikeastaan se sittenkin liittyi. Koulutus, tutkinnot, osaaminen, taidot, uraohjaus, työllistyminen, työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointi… kaikki ne ovat lopulta samaa kokonaisuutta. Sitä, joka tähtää nuorten hyvään työllisyyteen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen.

Työnantajat eivät tiedä, mitä joku todistus tai sertifikaatti kertoo työnhakijan osaamisesta. Erilaisten tutkintojen, lupien, sertifikaattien yms. määrä on tuhansissa ja lisää tuntuu tulevan. Julkisesti tuettujen oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien lisäksi kentällä toimii paljon täysin yksityisiä toimijoita. Nuoret muuttavat osavaltiosta toiseen. Samanniminen tutkinto voi sisältää ihan eri asioita eri oppilaitoksessa ja osavaltiossa. Jokainen osavaltio tuottaa itse dataa esim. eri tutkintojen vaikuttavuudesta, joten eri koulutusten vaikuttavuutta on vaikea tarkastella koko maan tasolla. Samantyyppiset tutkimukset tutkintojen vaikuttavuudesta voivat tuottaa ihan erilaisia tuloksia.  Voidaanko tuloksiin siis edes luottaa, tästä käytiin keskustelua.

Yhdysvalloissa koulutuksen tai tutkinnon vaikuttavuutta mitataan usein dollareina eli kuinka suureen vuosipalkkaan sillä voi yltää. Monet Georgetownin yliopiston CEW:n (Center on Education and the Workforce) tutkimuksista keskittyvät tähän. Huomasin, että tämä on yleinen lähestymistapa muillakin yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla. Meille suomalaisille tämä lähestymistapa tuntuu vieraalta. Täällä kaikki työpaikalla vaadittavat linenssit ja testit eivät välttämättä sisälly opetussuunnitelmaan, vaan opiskelija voi joutua maksamaan niistä erikseen. Tämä on haaste, koska kalliin koulutuksen lisäksi pitää maksaa vielä erillismaksuja. Myönteisenä tutkimustuloksena on havaittu, että erityisesti monet community colleget ovat alkaneet nähdä työmarkkinoiden ja opiskelijoiden todellisen osaamisen välisen linkin yhä tärkeämpänä.  Työnantajia halutaan kuulla opetusta suunniteltaessa ja opetussuunnitelmaa muutetaan tarpeen mukaan.

Tulevia tutkimustarpeita tai – aiheita olivat keskustelun perusteella mm. seuraavat: tunnistavatko työmarkkinat tutkintoja ja mitä tutkintoja ne tunnistavat, mitkä taidot ovat työmarkkinoilla tärkeitä eli mitä ovat ns. työllistävät taidot milläkin alalla, mistä tiedetään, mitkä urapolut ovat kaikkein tuottavimpia, mitkä ovat poliittiset esteet näiden asioiden ratkaisemiseksi, mitä merkitsee olla työssä ns. middle class-työpaikoissa. Noin 30 % nuorista keskeyttää korkeakoulutuksen ja yleensä he päätyvät ns. middle class -töihin. Kunnollisen työmarkkinatietouden tarve tunnistettiin. Työmarkkinoilla tapahtuvista muutoksista ei ole juurikaan tietoa. Tämä aihe on keskustelijoiden mukaan vaikea poliittisille päättäjille.

Washington DC on museoiden – ja yleensä ilmaisten – luvattu kaupunki. Kaikissa en ole vielä käynyt. Tarkoitukseni on käydä vielä monissa museoissa. Air and Space – museo on laaja ja monipuolinen. Siellä kuluisi helposti kokonainen päivä. On kuulentoihin liittyvää esineistöä, on eri aikakausien lentokoneita, on 3D-näytöksiä ja vaikka mitä. Museoissa on yleensä erillinen, lapsille tarkoitettu osasto, jossa asioista kerrotaan lapsille heille ymmärrettävällä tavalla. Air and Space -museossa lapset oppivat ilmailusta ja fysiikasta tekemällä pieniä kokeita. Holocaust-museon lastenosasto on hyvin koskettavalla tavalla toteutettu. Monet aikuiset tulevat sieltä ulos liikuttuneina, jos itse päänäyttely sitä ennen ei olisi vielä liikuttanut kyyneliin asti.

Minulla oli tilaisuus käydä suomalaisen ystäväni amerikkalaisten ystävien luona kyläilemässä Alexandrian kaupungissa. En tuntenut heitä aikaisemmin, mutta olimme lähetelleet sähköposteja ja soitelleet minun täällä Yhdysvalloissa oloni aikana. Tämä iäkäs pariskunta, Sue ja Earl ovat asuneet eri puolilla maailmaa. Heillä on ollut vieraita niin monesta maasta kuin pöydällä oli eri maiden lippuja. Jotkut vieraat ovat asuneet heillä jopa kuukausia. Minua odotti pöydällä pieni Suomen lippu. Sue ja Earl ovat erittäin lämminsydäminen pariskunta. Oli ilo kuulla heidän monipuolisista elämänvaiheistaan. Heidän pihapiirissään näin mm. kauniita, punaisia lintuja syömässä linnunsiemeniä. Ja tietenkin orava kiipesi myöhemmin apajille, kun linnut olivat lähteneet.

 

 

Advertisement