Nuorisotyöttömyys ja kiitospäivän viettoa Savannahissa

Yhdysvalloissa työttömyyden laskenta perustuu kuukausittain tehtävään otantatutkimukseen. Menetelmä on verrattavissa Suomen tilastokeskuksen käyttämään menetelmään, vaikka maiden välillä onkin joitain eroja työttömyyden määrittelemisessä. Suomen työ- ja elinkeinoministeriön käyttämää työttömyyden laskentatapaa täällä ei ole käytössä. Nuorisotyöttömyys on Yhdysvalloissa matalammalla tasolla kuin mitä se on Suomessa. Toki se on nyt Suomessakin laskenut ripeästi. Yhdysvalloissa työttömyys/sosiaalietuuksien taso ja kesto ovat erilaiset kuin Suomessa. Ne eivät kannusta olemaan pitkään työttömänä. Yhdysvallat toipui vuoden 2008 finanssikriisistä hitaasti, mutta silti Suomea nopeammin. Melko hitaasta talouskasvusta huolimatta uusia työpaikkoja on syntynyt ja työttömyys on vähentynyt lähelle niin sanottua täystyöllisyyttä. Nyt vuonna 2017 talouskasvu on ollut 2, jopa 3 prosentin luokkaa, ja hyvä työllisyystilanne jatkuu.

Alla olevassa ensimmäisessä kaaviossa on Yhdysvaltojen kokonaistyöttömyys vuosina 2007-2017. Mukana ovat siis kaikki ikäryhmät, nuorista kaikkein vanhimpiin. Vuoden 2008 finanssikriisi nosti kokonaistyöttömyyden noin 10 prosentin tasolle, josta se on sitten pudonnut noin 4 prosenttiin. Tätä pidetään käytännössä täystyöllisyytenä.

Koko työttömyys

Alla olevassa toisessa kaaviossa on Yhdysvaltojen 16-19-vuotiaiden nuorten työttömyys vuosina 2007-2017. Kaaviossa näkyvät selvästi vuoden 2008 finanssikriisin suuret vaikutukset kaikkien nuorimpien ikäryhmien työllisyyteen. 16-19-vuotiaiden nuorten työttömyysaste nousi Yhdysvaltojen olosuhteissa poikkeuksellisen korkealle.

LNS14000012_16043_1511202420708

Alla olevassa kolmannessa kaaviossa on Yhdysvaltojen 20-24-vuotiaiden  nuorten työttömyys vuosina 2007-2017.  20-24-vuotiaat selvisivät finanssikriisistä ja sen jälkeisistä vuosista nuorempia ikäryhmiä matalammalla työttömyysasteella. Heidän työllisyytensä parani nopeammin kuin 16-19-vuotiaiden ikäryhmässä.

LNS14000036_16043_1511202420818Yhdysvalloissa on sama ilmiö kuin Suomessa ja monissa muissakin Euroopan maissa. Nuoret joustavat työmarkkinoilla eniten, ja suhdannevaihtelut näkyvät eniten juuri heidän työllisyydessään. Tämä on iso maa, ja  eri osavaltioiden ja kaupunkien väliset erot nuorisotyöttömyydessä ovat melko suuria. Työttömyytta tilastoidaan myös esim. rodun ja siviilisäädyn mukaan, joten eroja nuorisotyöttömyydessä löytyy myös niillä indikaattoreilla. Nuorisotyöttömyyttä ei yleisesti nähdä Yhdysvalloissa suurena ongelmana ainakaan tällä hetkellä. Täällä puhutaan kuitenkin aika paljon nuorten alityöllisyydestä. Monet nuoret tekevät osa-aikatyötä, vaikka he oikeastaan haluaisivat tai voisivat olla kokopäivätyössä.

Asiantuntijoilla ja ohjaustyötä tekevillä on huoli niistä nuorista, jotka eivät saa suoritettua high schoolia loppuun sekä niistä nuorista, jotka keskeyttävät korkea-asteen opinnot. He uhkaavat jäädä koko työuransa ajaksi matalapalkka-aloille tai alityöllisiksi. Tai he ovat  kokonaan työttömänä tai vain lyhyet työsuhteet katkaisevat heidän muutoin jatkuvan työttömyytensä. Uudelleen kouluttautuminen hieman myöhemmin – vaikkapa nuorena aikuisena – ei ole täällä helppoa. Siihen ei ole tarjolla riittävästi rakenteita eikä taloudellista tukea. Usein työttömyys myös niin sanotusti periytyy. Nuori näkee, että omat vanhemmat eivät käy töissä. Niinpä he ajattelevat työttömyyden ihan normaalina elämäntapana myös itselleen. Nuorisotyöttömyydellä on monet kasvot niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin.

Jo nyt olemassa olevista ja tulevaisuudessa odotettavissa olevista kohtaanto-ongelmista puhutaan täällä paljon, kuten olen aikaisemminkin maininnut. Samaan aikaan kun uusia työpaikkoja syntyy ja osaavaa työvoimaa tarvittaisiin, korkeakoulujen lukukausimaksut nousevat. Osalle nuorista opintojen rahoitus tulee siis nykyistäkin vaikeammaksi. Toki myös ilmaisia community collageja on olemassa, ja stipendijärjestelmän avulla moni saa mahdollisuuden opiskella collegessa tai yliopistossa. Silti osa nuorista jää vaille haluamaansa korkeakoulutusta. Valitettavasti ammatillinen koulutus ei ole täällä arvostettua, vaikka se takaisi monelle nuorelle hyvät työllisyysnäkymät vuosiksi eteenpäin.

US-Department-of-Labor-logo-1 Nuorisotyöttömyydestä pääsen keskustelemaan vielä lisää,  kun minulla on uusi tapaaminen Department of Laborissa joulukuussa.  Yhden kerran olen siellä jo käynytkin. Lisäksi olen tavannut työministeriön edustajia erilaisissa tilaisuuksissa ja päässyt niissä keskustelemaan heidän kanssaan.

Minulla oli suuri ilo viettää kiitospäivä ystäväni Joanin perheen kanssa Savannahissa, Georgiassa. Vältin lentokenttien pahimmat lomaruuhkat ja kalleimmat lentoliput, kun lensin Savannahiin kiitospäivän aamuna ja takaisin DC:hen palasin lauantaina illalla. Moni tuntemani amerikkalainen kyseli minulta huolissaan, että en kai vain vietä kiitospäivää yksin. Kiitospäivä on vähän kuin joulu meillä Suomessa. Ajatellaan, että kenenkään ei pitäisi viettää sitä yksin, jos ei sitä itse erityisesti halua. Niinpä sitten vietinkin Savannahissa muutaman todella mukavan päivän Joanin perheen luona. Paras kiitospäiväni ikinä 🙂

Savannah on tunnettu puukujistaan, joissa vanhat, isot puut muodostavat ikään kuin kaaria katujen ja kävelyteiden ylle. Näitä lehvästökaaria on paljon eri puolilla downtownin katuja ja puistopolkuja. Savannah toimii näyttämönä mm. romaanille Tuulen viemää, ja siellä on kuvattu monia kohtia Forrest Gump-elokuvasta. Kuuluisa puistonpenkki on tätä nykyä kylläkin museossa, ei enää puistossa. Savannahia sanotaan Yhdysvaltojen romanttisimmaksi kaupungiksi. Joka tapauksessa se on hyvin viehättävä pieni kaupunki. Yhdestä sen antiikkiliikkeistä löytyi yhdenistuttava, mukana kuljetettava sauna jostain ehkä 1950-luvulta. Liikkeen omistaja sanoi, että hän ei myy sitä, koska niin monet ihmiset käyvät katsomassa saunaa ja ottamassa siitä valokuvia. Pitäisikö meillä Suomessa alkaa valmistamaan mukana kuljetettavia, yhden hengen saunoja, kun täälläkin se kiinnostaa niin kovasti?

Savannah tunnetaan siirtomaa-ajantyylisistä, vanhoista ja värikkäistä taloistaan. Nämä kuvat eivät ole niistä todella kauniista, pitsikoristeisista taloista, joita näin auton ikkunasta. Kaupungin läpi kulkevalla joella meni etelävaltioille tyypillinen siipiratasaiva. Laiva oli muuten tyhjä, mutta sen kannella yksi tai useampi joulupukki huiskutteli kättään, ja olivatkohan ne loput sitten ehkä joulutonttuja. Laivasta soitettiin isolla äänellä joululauluja, mikä tuntui vähän hassulta. Silmiinpistävää Savannahissa oli ihmisten ystävällisyys. Se ylitti kaiken sen, mitä olen tähän mennnessä Yhdysvalloissa kokenut. Esimerkiksi kun ulkoilutin ystäväperheen pientä tytärtä rattailla, kaikki lähikaduilla vastaan tulleet tervehtivät minua ja moni juttelikin vähän aikaa. Etelävaltiot ovat myös kuuluisia hyvästä ruoasta. Se oli kyllä erinomaisen hyvää. Ei siis todellakaan mitään tyypillistä pitsaa ja hampurilaisia.

Savannahin jokisuisto on suomaista aluetta. Ajoimme sen läpi noin puolen tunnin matkan kaupungin keskustasta meren rantaan. Suoalueen keskellä luikerteli isoja ja pieniä jokihaaroja. Jokien rannoilla oli paljon kalastusaluksia mm. katkarapujen pyydystämiseen. Näin minulle tuntemattomia isoja lintuja kävelemällä suolla. Tien varrella oli liikennemerkki, jossa varoitettiin, että muutamien seuraavien mailien kohdalla on kilpikonnien tienylityspaikka. Fiksuja kilpikonnia, kun osaavat käyttää suojatietä…hmm. Rannalla oli pitkä laituri, jolta haiden kalastaminen oli kiellettyä. Kalastajia kyllä oli, mutta ei niillä välineillä haita olisi voinutkaan kalastaa. Savannah on hurrikaanialuetta. Rannalla oli nähtävillä pylväs, josta voi katsoa, mihin asti merenpinta nousee minkäkin kategorian hurrikaanin aikaan. Veden lämpötila oli noin 17 astetta. Vaikka keli oli muuten kuin Suomen kesäsää, nuorten poikien surffausharjoitukset noin kylmässä vedessä ilman märkäpukua näyttivät aika viileältä touhulta.

IMG_20171124_195645566[1]Kiitospäivän jälkeinen vapaapäivä, Black Friday on Yhdysvalloissa todella shoppailun juhlaa, kuten se alkaa olla Suomessakin. Monet kaupat ja kauppakeskukset ovat auki koko yön. Suurimmat prosenttialennukset ovat aamuyöllä ja ne pienevät päivän mittaan. Kaupat olivat auki myöhään myös perjantai-iltana. Osa kaupoista oli aika sotkuisia lähes vuorokauden kestäneen shoppailutohinan jälkeen.

Tulomatkalla lentokoneessa Savannahista DC:hen onnistuin kuvaamaan Georgetownin yliopiston alueen, vaikka ilta jo vähän pimeni. Toisessa kuvassa on DC:n The Mall. The Mallin  molemmissa päissä, keskellä ja ympärillä ovat kaikki DC:n tärkeimmät rakennukset,  nähtävyydet ja museot. Kuten kuvista näkyy, puuston pääväri on jo ruskehtava. Osa siitä on tummanpunervatavaa  ja tummankeltaista ruskaa, osa on jo ilman lehtiä olevia puita. Oli taas kotoisaa tulla DC:hen. Seuraava matkakohteeni onkin sitten Seattle Tyynenmeren rannalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s